Köyhäilijän kaupunkiopas

Melbourne on kallis kaupunki. Mutta jos on ollut tarpeeksi pitkään köyhä opiskelija (Helsingissä ennen kahvilauraani kävin aina hakee yhdestä kristillisestä kirjakaupasta lönkalla ilmaista kahvia) niin nuukailusta on tullut toinen luonto ja sitä huomaa etsiytyvänsä kuin vahingossa puoli-ilmaisten asioiden pariin. Ohessa muutamia vinkkejä mikäli joku muu joskus tajuaa lähteneensä reissuun nollabudjetilla.

1. Ruoka

Ruoka on täällä ihan kauheen kallista! Onneksi on pari paikkaa mistä saa ruokaa vaikkei rahaa olisikaan. Esim. Fitzroyn Brunswick Streetillä Bimbo's Deluxe josta saa lounasaikaan sekä iltaisin 4 dollarilla pitsan. Bimbosin sisarravintola Lucky Coq Prahranissa toimii samalla hinnastolla. Jo useasti hehkuttamani Lentilshän on käytännössä ilmainen koska maksaa ei tarvitse jos ei ole rahaa. Andrean kanssa ollaan myös nyt muutamana mennäsunnuntaina käyty Albert Parkissa Hare Krishna -temppelissä, jossa saa sunnuntai- ja lauantai-iltaisin neljän ruokalajin illallisen täysin ilmaiseksi! Ekaks vähän hävetti mutta aika nopeesti se meni ohi :) Ruoka syödään ilahduttavassa temppelin sisäpihalla olevassa puutarhassa jossa on suihkulähde ja kaikkea.

Hare krishna-ruokaa Andrean kanssa.

Tähän en oo sentään vielä lähtenyt. 

2. Nähtävyydet

Nähtävyydethän nyt yleensä aina maksaa. En tiiä miksi. Mutta onneksi nokkela välttyy maksuilta näissäkin! Esimerkiksi yksi koko kaupungin suurimpia nähtävyyksiä on typerä Eureka Skydeck -torni jonka skydeckiltä siis näkee kivasti maisemat. Käynti reilu 20 dollaria. Say what? Onneksi tismalleen samat näkymät näkee Collins streetin Sofitel-hotellin 35 kerroksen ravintolasta jos kehtaa vaan tarpeeksi pokkana mennä. Sofitelissa on Torni-tyyppinen näköalaikkuna vessassa, josta nämäkin otokset ovat.

Kävin sit vessassa ottaa kuvia.

Toinen missä ihmiset täällä useasti käyvät on Melbournen eläintarha. No kuka mistään eläintarhasta haluaa mitään maksaa kun keskellä kaupunkia on vaikka mitä luontoa! St Kildan pingviineistä olenkin jo aiemmin kertonut, aivan ilmaista! (Kävin hiljattain kyllä myös varsinaisella pingviinisaarella eli Philip Islandilla, joka oli kyllä jokaisen pennosen väärti, siitä ehkä myöhemmin.) Lisäksi Yarra Bend Parkissa asustaa valtava flying fox-kanta, jotka voi päivisin nähdä nukkumassa puissa, ja illan tullen ne lähtevät kohisten lentoon. Se olisi tarkoitus vielä ennen lähtöä käydä tsiigaamassa.

3. Kulttuurielämä

Monessa museossa on ilmaisnäyttelyitä. Esimerkiksi Federation Squaren ACMI-museossa on mukava Screen worlds-näyttely audiovisuaalisen kulttuurin kehityksestä, ja National Gallery on Victoria on lähes kokonaan ilmainen. Fitzroyssa ja St Kildassa on paljon ilmaisia keikkapaikkoja, esim. Bar Open jossa on joka ilta 2-3 bändiä soittamassa, tai legendaarinen Espy St Kildassa jossa tiistai- ja keskiviikkoiltaisin on ilmaiset showcase-illat. Leffassa on kallista käydä, ja erityisesti paikallisten suosimissa ulkoilmaleffoissa, joissa näytökset on yleensä yli 20 dollaria. Onneksi Fed Squarella on silloin tällöin ilmaisia leffoja, ja myös Southgatessa on ilmaisia ulkoilmaleffoja kesäisin. Fed squarella on myös ilmaista meditaatiota ja taijia. Ja kaikkea muuta mahdollista.

4. Shoppailu

Täällä ei kannata shoppailla. Piste. Jos nyt jonkun vaatekappaleen erityisesti tarvitsee, niin se kannattaa hakea joko Cotton onista (mieluiten Bridge roadin outletistä jossa sen saa ehkä femmalla), tai Riversin clearance-myymälästä Bourke Streetiltä. Hyviä vaihtoehtoja jos niinku muoti ei kiinnosta ovat myös Big W (paikallinen Citymarket? mun työvaatteet eli mustat perustennarit sekä musta perus-t-paita molemmat n. 3 dollaria Big w:stä. Kyllä, minusta on tullut ihminen joka ostaa vaatteita sittarista) tai Reject shop, josta löytyy myös elintarvikkeita ja elektroniikkaa tosi halvalla (neljän dollarin kuulokkeet, viiden dollarin puuteri).

5. Juhliminen

Ei kannata. Piste.

Saa sitä tietty muutkin lähettää.

Joulun ihme

Jouluna tapahtui ihme ja kaksi kengurua kohtasivat jälleen toisensa <3

Jenny lennähti Melbourneen jouluaattoaamuna josta Perth-isäntämme Lachyn sekä tämän veljen opastamina suuntasimme Lachyn vanhemmille Camperdowniin. Jouluaatto on kuulemma Ausseissa vuoden suurimpia bilepäiviä, joten meillekin oli suunniteltu osallistuminen grillibileisiin kotikylässä.

Näkymiä Camperdownissa iltahämärässä.

Joulupäivänä sitten ajoimme Lachyn veljen ja tämän tyttöystävän asumuksille Warrnambooliin, joka on sattumoisin Great Ocean Roadin päätepiste.

Matkalla piipahdettiin katsomassa kukkuloita. 

Joulupäivän rantakävely.

Joulupäivän päätapahtumaa eli jouluillallista varten AJ:n ja Amandan luokse tulivat myös Amandan veljet tyttöystävineen, ja pojat grillasivat kun me muut joimme olutta. Perheen äiti oli hommannut paikalle jenkkityylisiä christmas crackereita eli sellasia ison karkin näkösiä paperipaketteja, joiden molemmista päistä vedetään kaverin kanssa ja sisältä paljastuu toiselle eli "voittajalle" kaikenmoista hassua, eli muun muassa tälläsiä tyylikkäitä kruunuja.

Ruokana oli paljon mereneläviä, joiden jäänteistä otin jostain syystä kuvan. Mutta mun mielestä tää vois hyvin olla joku hieno pavlova tai muu kakku.

 Illalla jaettiin vielä lahjoja ja minä ja Jennykin saatiin kauheasti kaikkea.

Tapaninpäivän rantahengailu.

Torstaina otimme sitten suunnaksi Great Ocean Roadin, joka on ollut mulle koko Melbournessa hengailuaikani pakkomielle. Amanda lähti ystävällisesti kuskiksi ja kolmistaan suoritimme tien nähtävyydet yhden ainoan päivän aikana.

Ensimmäinen etappi, Childers Cove.

Bay Of Islands.

Kuuluisa London Bridge, tai nykyisemmin kaiketi London Arch.

Siisteintä mun mielestä koko maisemassa on se miten noi kalliot on ihan pystysuoria koko matkalta.

Otway National Parkin saniais-sademetsää.

Triplet Falls.

Tulomatkalla onnistuttiin taidokkaasti ajamaan GORin päänähtävyyden eli 12 apostolin ohi. Kaikki Melbournesta paikalle saapuvat turistit ehtivät sinne vasta iltapäivällä, joten takaisintulomatkalla siellä olikin jo sitten paljon väkeä kameroineen. Mutta ovat ne silti komeat.

Lauantaiaamuna hyvästelimme ystävälliset isäntämme. Muistoksi joulusta jäi food babyn ja parinsadan valokuvan lisäksi jälleen ihailu ja ihmetys paikallisten ihmisten vieraanvaraisuutta kohtaan. Kaikilla keitä täällä tapaamme tuntuu ensinäkin olevan valtava talo jossa on liikaa makuuhuoneita, joihin on valmiiksi pedattu sohvasurffaajia odottavat sängyt, ja lisäksi kaikilla on hirveä hinku tarjota meille ruokaa ja ajaa meitä kaikkialle minne vain tahdomme. Tästä en tietenkään valita, mutta suomalaisen itsenäisenä ja itsepäisenä myös mulla on ollut siihen totuttelemista, että ihmiset oikeasti ovat tosi vieraanvaraisia ilman mitään taka-ajatuksia. Tarinan päätteeksi ajoimme Jennyn kanssa junalla Melbourneen, jossa kahden kengurun tiet jälleen erkanivat. Missä kohtaamme seuraavan kerran, se on vielä universumin päätettävissä. Ihanaa uutta vuotta kaverit - 2013, tule ja yllätä!

Päivätehtävä: kirjoita blogia.

Olen saanut muutamalta taholta valituksia blogin "tapahtumattomuudesta". Haluaisin todeta, että ihan ensimmäisessä kirjoituksessa taisin todeta että tarkoitus onkin kirjoittaa varsin harvoin. Mutta tunnustettaakoon että koko blogihan on ihan farssi kun ei minä eikä jenny jakseta kirjottaa :D 

Kaupunki on yhä hurjan kiva. Olen YHÄ siis Melbournessa ja tarkoitus onkin olla ainakin vielä jonkin aikaa, eli ainakin TÄHÄN asti (vuoden ekat festarit, hurraa, suunnitelmissa on mennä tänne yhdessä jenkkiystäväni Andrean kanssa). Asustan siis Carltonin kaupunginosassa tämmöisessä townhouse-talossa kolmen kämppiksen, Jameksen, Katen ja Jeremyn kanssa. James ja Kate on opiskelijoita Melbournen yliopistossa ja Jeremy on kaltaiseni working holiday-matkaaja Irlannista. Talo on tietysti aivan hirveä läävä: alussa yritin kovasti siivota mutta aika nopeasti huomasin että sotkua kertyy melkeinpä nopeammin jos välissä siivoaa, ja omaksuin pian zeniläisen "jos et voi voittaa heitä, liity heihin" -ajattelun. Townhouse-taloista mua myöskin varoiteltiin ennen tänne asettumistani, että ovat kuulemma talvella jääkylmiä ja kesällä tulikuumia. Moni teistä taitaa luulla että mä vaan paistattelen lämmössä joka päivä, mutta Melbournessa on juurikin niin miellyttävän vaihteleva sää kuten allaolevasta kuvasta näkyy.

Saman viikon aikana voi siis olla sekä +15 -päiviä, jolloin huoneeni lämpöpuhallin tulee tarpeeseen, että + 39-päiviä, jolloin 22 dollarilla ostamani tuuletin taas pääsee näyttämään tehonsa. Mutta koska mun suomalainen sieluni ei hirveen hyvin handlaa noita tosi kuumia päiviä, niin olen ollut tosi tyytyväinen säänvaihteluihin ja siihen että hellejaksot ei kestä viikkotolkulla.

Näkymiä keskustaan Naked for Satan -baarin rooftop barista.

Jouluun täällä suhtaudutaan jenkkimäisellä innokkuudella mikä on hupaisaa. Koko kaupungin keskusta on kuorrutettu Merry Christmas Melbourne -kylteillä ja kaupungintalon edessä on Christmas square joulukuusineen ja siellä on kuulemma myös piparista tehty Melbournen pienoismalli. Mun sisäinen vuodenaikakello on luonnollisesti ihan sekaisin ja mun tekee vaan mieli polttaa kynttilöitä ja juoda glögiä. Onneksi sitä löytyi Ikeasta. 

Christmas Square.

Joulukoristeita Bourke Streetin yllä.

Päivät menee jotenkin hirveän nopeasti, enkä ole ihan hirveästi päässyt kaupungin ulkopuolelle. Toivottavasti seuraavat viikot tuovat asiaan muutokseen, sillä mulla on joulun tienoilla kolme viikkoa (pakko)lomaa. Tarkoitus olisi ainakin päästä vihdoin tuolle kuululle Great Ocean Roadille tuona aikana. Andrea myöskin yrittää houkutella kanssaan Sydneyyn uudeksi vuodeksi, mutta mä en kyllä tiedä että oiskohan se niinku vähän turhan mainstreamia mun hipsterisielulle. (lue= aika kallista ja mä oon melko köyhä) Viime viikonloppuna tosin tehtiin pieni retkue Dandenong Rangesille Mein ja Marcin kanssa, jossa käytiin ensin poimimassa kirsikoita, ja sitten pyörimässä Olindan pikkukylässä, jossa on jostain syystä tosi suosittua nauttia Devonshire tea'ta, elikkä enkkutyyliin Earl greytä kera skonssien (jotka onneksi tarjoiltiin kermavaahdon ja vadelmahillon kanssa koska itse skonssithan ei maistu niinku miltään). Sunnuntaina taas oli muuten sattumalta Suomi-päivä kun ensin tapasin sattumalta kolikkopesulassa suomalaisen Eijan, joka päätteli kansalaisuuteni nähdessään mun latovan pyykkejä mun viiksillä varustettuun juhlaviikkokassiin, ja myöhemmin illalla näin kyseisen kassin "suunnitelleen" kollegani Johannan ystävänsä kanssa, jotka olivat läpikulkumatkalla Melbournessa.

Kirsikanpoimintapuuhissa.

Joku näköalapaikka Dandenong Rangesillä.

Kuten sanottu, niin ihan hirveesti en ole löytänyt negatiivisia puolia täältä. Yksi on tietty se että kaikki on niin kallista, ja mun tulee usein halvemmaksi syödä ulkona halvalla, kuin tehdä itse ruokaa koska ainesosat on niin kalliita. Tosiaan maksan myös joukkoliikenteestä noin kolme kertaa enemmän kuin Suomessa aikuisten aikaa, ja samoin vuokraan tätä yhtä huonettani kalliimmalla kuin mitä maksan mun ihanasta kaksiosta Helsingissä. Toinen juttu on se, että heti kun poistuu kaupungista niin puhelin lakkaa toimimasta. Ainoastaan yhdellä operaattorilla tuntuu olevan jotain telepisteitä vähän kauempanakin, ja se ei tietystikään ole se operaattori mikä mulla on, jotenka noin tunti kaupungin ulkopuolella kuuluvuus katoaa. 

Mutta ei tänään muuta, ihanaa joulunodotusta tyypit!

Kivojen asioiden kuvia

Ajattelin tänään näyttää kuvia siitä mitkä asiat on mun mielestä kivoja Melbournessa. Monet muutkin asiat on, ja sit on asioita jotka ei oo kivoja (esim. joukkoliikenteen hinta). Mutta keskitytään tänään niihin kivoihin, mistä mulla on kuvia:)

St Kildan rantaa. Yksiä lempialueitani täällä. 

St Kildan rannalta lähtevän aallonmurtajan alla asuu pikku pingviineitä, joita voi bongata auringonlaskun jälkeen! <3 Niistä ei saa ottaa kuvia salamalla kun niillä on niin herkät silmät. Siksi onnistuinkin saamaan näin hyvän otoksen. Mutta kyllä siitä pingun erottaa!

Melbourne on Australian epävirallinen katutaidepääkaupunki (seikka joka mainitaan jopa kaupungin virallisilla turistisivuilla, joissa myös infotaan parhaista paikoista käydä katsomassa graffiteja).

Lentils as Anything - aivan super ravintola! Non-profit mesta jossa maksat ruuasta sen verran mitä haluat. Listalla on hyvää (usein currypohjaista) kasvisruokaa. Syötyäsi käyt jättämässä kolehtiboksiin haluamasi summan. Lentils ruokkii paljon kodittomia ja köyhiä (minä!), ja pyörii pitkälti lahjoituksin ja vapaaehtoistyövoimalla. Mutta silti niitä on jo kolme tässä kaupungissa. Saiskohan tän Helsinkiin?

Melbourne Centralissa eli paikallisessa Kampin kauppakeskuksessa on siisti Community Kitchen Garden, jossa kasvaa yrttejä otettavaksi ja tarjolla on myös flyerimuotoisia reseptejä joissa neuvotaan miten näitä yrttejä voi käyttää. Siellä on myös aina hengailemassa ja lojumassa ihmisiä. Mä kaipaan Hesaankin lisää tälläisiä miellyttäviä julkisia tiloja, joissa voi hengata eikä tarvii ostaa mitään. 

Melbourne Centralissa on myös leffateatteri, jonka yksi sali on BEAN BAG CINEMA! :D Salissa on penkkirivien sijaan kahden hengen istuttavia säkkituoleja, joihin myydään paikkaliput ihan normaaliin tapaan. Ihan mahtavaa!

Joulu tulee kovaa vauhtia tännekin. Kuvassa Myerin tavaratalon jouluikkuna.

State Library iltavalaistuksessaan.

Tää taitaa olla San Churros -suklaaketjun oven yläpuolelta Carltonista. Story of my life! 

Mä asustan siis nykyään vähän keskustan pohjoispuolella Carltonissa, joka on myöskin aivan valloittavaa aluetta, paljon pieniä kahviloita ja sairaan kalliita vintagekauppoja. 

Täällä starttasi viime perjantaina Melbourne Music Week, joka on modannut keskustassa olevasta vanhasta hylätystä toimistorakennuksesta tälläsen "hubin", eli where?housen, jonka sijaintia ensin salailtiin pitkään ja sitten se paljastettiin joku viikko sitten. Siellä järkätään kaikkea klubi-illoista workshoppeihin ja keskustelutilaisuuksiin. Kävin pyörähtämässä viikonloppuna ja siellä oli paikalliset hipsterit syömässä trendikästä ruokaa pikkukojuista rakennustelineiden päällä istuen. 

Joki ja taustalla CBD:n eli Central Business Districtin rakennuksia.

Lisää kivaa katutaidetta Sydney Roadin varrelta.

Lisäksi mun on pitänyt hehkuttaa vähän tällästä No Lights No Lycra -juttua. Se on tollanen viikoittainen "tanssikokoontuminen", jota järkätään Melbournen lisäksi jossain kymmenessä muussakin kaupungissa. Mun oli itse asiassa jo Perthissä tarkoitus mennä käymään siellä Sarahin kutsumana, mutta aikataulut ei natsannut. Kävin sitten täällä viime viikolla, tapahtuma järkättiin jossain kirkon seurakuntasalissa ja siellä oli joku 100 ihmistä joraamassa täysillä. Reilun tunnin mittaisessa asiassa tanssittiin siis pimeässä verkkarit päällä paljain jaloin mitä parhainta musiikkia Jamiroquaista Snoop Doggiin. Ihan sairaan hauskaa! Saattaa olla että tahdon tuoda tämän Suomeen <3

Tällästä. Kivaa tiistaita teille tyypit!

Ornitologia Zoologia Entomologia Logia

Tässä pientä faunaraporttia, koska RistoMatti Rasia pyysi niin. Tämä siis siitäkin huolimatta että jakarandat kukkivat ympäri kaupunkia, ja sydämeni palaisi halusta postittaa tänne vaan joka ikinen kuva jonka olen kyseisistä heleän liiloina kukkivista puista napsinut.

Olen kuitenkin alustavasti koostanut pientä havaintolistaa tähän astisista elävistä asioista. Jostain kumman syystä olen halunnut laittaa pari hassua lisäotusta jotka olen bongannut vain aitojen takana. Tarkimmat erottaa ne listasta rivinvaihdon avulla. Monikkoa ja yksikköä on käytetty mielivaltaisesti.

Ensi viikolla Ms. Jonkka siirtyy tarkastelemaan lähemmin itärannikkoa ja sen luontoa. Kohde on Active Acres -niminen tila joka sijaitsee mitä symppiksimmän nimisessä kylässä - Mullumbimbyssä! Menen help-exaamaan sinne siis.

Kiitos, kuulemiin! Vai pitäisikö sanoa lukemiin?


Ornitologia
Australian harakka (hyvin eri kuin Suomen)
Musta joutsen
Australian pelikaani
Willie Wagtail (en osaa perhana suomentaa)
Pulu
Lokki

Emu
Ankka

Zoologia
Quokka
Maaorava (Tiku/Taku)

Kengurut ja vallabit
Mattopyytton


Entomologia
Torakka
Hämikset
Perhoset
Sarvijaakkoja ja -jeminoita
Kärpäset (ihmisten kimpussa niinkuin totutummin esim. lehmien)

Aussiharakka (valitan paparazzimaista efektiä), Comer Street.

Albiinokukko aitojen takaa, Caversham WIldlife Park.

No lokkeja rivissä! Cottesloe beach.

Hollantilaiset maihinnousijat luulivat rotaksi mutta se on quokka, mutta niitä kyllä vilisi kuin rottia, Rottnest Island (=rotanpesäsaari) aka Rotto.

Riikkiksen kans iltakävelyllä, Rottnest Island.

moi mä oon liina ja mä asun melbournessa!

"Eroon ei liittynyt dramatiikkaa ja pariskunta on erosta huolimatta pysynyt ystävinä." Jotkut nokkelat ovat saattaneet interwebsistä jo huomatakin, että kengupariskunta on päätynyt (hetkellisesti) eri paikkoihin. Itse nimittäin lennähdin keskiviikon ja torstain välisenä yönä Melbourneen, kun taas Jenny jäi vielä Perthiin. Kertokoon itse jossain vaiheessa kuulumisistaan :)

Joka tapauksessa, täällä ollaan. Keskiviikkoiltana lentokentällä meinasi kyllä tulla itku (who-am-i-kidding: tulikin) kun tajusin että olen muuttamassa yksin vieraaseen kaupunkiin jossa en tunne ketään, ja jossa mulla ei ole kämppää saatikka jotain josta saisi rahaa (töitä). Mutta hyvinhän ne asiat suttaantui: aloitin heti torstaina työt yhdessä kahvilassa (menin klassisesti työhaastatteluun joka olikin sitten jo ihan normaali työvuoro), ja viikonlopun käytin kämppiä katsellessa ja sellainen sopiva ihana löytyikin, ja muutan sinne ensi viikonloppuna. Kämpän vuokra-aika on tammikuun puoliväliin saakka, joten jollei nyt jotain lisädramatiikkaa tähän ilmiinny, niin tämä kaupunki saa katsella minua siihen asti :)

Yleisesti ottaen mulla on jo aivan kauhean hyvä tunne Melbournesta. Jostain syystä mulla oli jo koko Perthin ajan sellanen olo että tänne on päästävä, vaikka tosi moni perthiläinen suurinpiirtein kielsi mua tulemasta tänne (mm. koska säät on "paskat"). Perthissä onkin käsittääkseni tällä hetkellä jotain +35 astetta, kun taas täällä on tällänen ilahduttava puolipilvinen +19, ja joka päivä täällä on melkein satanutkin. Mutta oon vaan ollut kaikille että hei mä olen Suomesta, kaikki päivät jotka on yli 15 astetta on mulle kesää. Ja siis, kyllä täälläkin kesä tekee tuloaan. Plus mä ehdin jo saada Perthin aikana epätasasen laikukkaat rusketusrajat selkään, eli oli vähän kun olisi käynyt aurinkolomalla ja nyt palannut kotiin :) 

Muuten kaupunki vaikuttaa ihanalta, täällä on tosi paljon kaikkea, paljon supersöpöjä kahviloita ja kauppoja ja ilmaistapahtumia ja ihmiset on kivoja. Ne muutamat jotka olen ehtinyt tavata :) Mun hostelli sijaitsee St Kildassa joka on sekin aivan erityisen hurmaava alue (ihan hirveästi en vielä kaupunkia ole ehtinyt koluta): paljon pikkusia kuppiloita ja muita, ranta, pikkunen huvipuisto Luna Park (joka harmikseni ei ole hylätty..), ja sunnuntaisin Esplanade Markets, jossa ehdin jo tehdä ensimmäisen paikallisen-disainerin-ostokseni.

St Kildan Esplanadelta rantanäkymiä.

Mutta erityisen miellyttävää on tunne, että kaikki ihanat kuppilat ja raflat ja muut, että mun ei tarvitse yrittää käydä niistä "mahdollisimman monessa" jonkun tietyn ajan sisällä, vaan että täällähän mä oon. Mä asun täällä. Aika jees. :)

ps. käytänköhän mä vähän liikaa hymiöitä..?

Ekat päivät!

Melkein kaksi viikkoa matkaa takana. Tuntuu siltä kuin oltaisiin oltu täällä pieni ikuisuus. Ollaan jo aivan oikeita australialaisia: meillä on bussikortit, pankkitilit, puhelinliittymät ja tax file numberit! Viime viikon kohokohta olikin ehkä se kun meille tuli postitse kotiin omilla nimillä pankkikortit! On tietysti aivan superhienoa että meillä on oikea kotiosoite täällä Australiassa, ja ollaankin

harkittu kaikenmaailman etukorttien hankkimista ihan vaan sen takia että a) meille tulisi postia ja b) tänne tulisi kaksin kappalein kaikkea mukavaa mainoskirjeitä meidän lähdön jälkeenkin.

Täällä on sujunut kaikki mainiosti: erinäisten maahan muuttamiseen liittyvien asioiden hoitamisen lisäksi ollaan käyty muun muassa katselemassa puita ja kukkia King's Parkissa, päiväretkellä Fremantlessa (jossa tapasin viiden vuoden tauon jälkeen vaihtarikaverini Sarahin, ja heitettiin Jennyn kanssa talviturkit eli käytiin pikauimassa - vielä on vähän kylmää), ulkoilmaelokuvanäytöksessä Northbridge Piazzalla (siellä näytetään aina keskiviikkoisin ilmaiseksi romanttisia komedioita ja tänäänkin on pakko mennä koska siellä näytetään klassikkopätkä 10 things I hate about you!) ja Caversham Wildlife Parkissa silittelemässä kenguruita. Eilen retkeiltiin Cottesloe Beachille, ja huominen ja perjantai olisi tarkoitus viettää Rottnest Islandilla, jota on kovasti kehuttu ihan jokapaikassa.  

Elämä on sillee aika rattosaa. Asutaan tälläsessä suurehkossa omakotitalossa jossa meitä hemmotellaan vähän suhteettomasti: meidät heitetään autolla suurin piirtein kaikkialle minne tahdotaan mennä, ruuat ilmestyy valmiina nenän eteen (okei, Jenny kyllä aina osallistuu ja mäkin välillä pilkon jotain) ja melkein mistään ei tarvitse maksaa. Onneksi, sillä tää on aika kallis kaupunki. Säät on vielä vähän epävakaisia: päivällä on lämmin (yleensä), mutta auringon laskettua tulee nopeasti aika viileä. Mutta kuukauden sisällä tulee kuulemma tuohonkin asiaan muutos. Sitä odotellessa:)

Vaikeinta tähän mennessä täällä on ollut vääränpuoleiseen liikenteeseen tottuminen. Alussa yritin muistisääntöä että katsoo vaan tietä ylittäessä eri suuntaan kuin Suomessa, mutta nyt sekään ei enää toimi koska mä en enää muista että mikä suunta Suomessa sitten on oikea. Sitten seison risteyksissä ihan hämmentyneenä ja katselen vaan joka suuntaan. Kaiken lisäksi autoilijat on aika aggressiivisia eikä lainkaan katso hyvällä mun toikkarointia.

Alla muodon vuoksi pari kuvaa, lisää Facebookissa.

Ootte kivoja, kuulemiin, pus pus!

Meidän kotitalo. Instadamn loi mukavan 60-lukulaisen tunnelman.

Näkymiä King's Parkista kaupungin keskustaan.

Täällä Comossa on paljon tällasia hauskoja silhuettihahmoja (taidetta?), joissa on reikiä oudoissa paikoissa.

Northbridge Piazzan ulkoilmaleffanäytös.

Tällasta ruokaa mulle täällä tarjoillaan. 

Kenguruita!